ELRE Thoughts - kysymyksiä johtajuudesta
ELREn osaamistoimikunnan jäsen Susanna Sairanen haastatteli Tiia-Lotta Tuomista
Hei Tiia-Lotta, kerro alkuun kuka olet ja mikä on Nuorten johtoryhmä, jossa olet ollut mukana?
Olen 2021 valmistunut ympäristötekniikan DI, jolla on rakennustuotannon ja -talouden kandi taustalla. Olen opintojen aikana työskennellyt rakennustuotannon tehtävissä rakennustyömaalla ja hankintojen parissa. Valmistuttuani siirryin rakennushankkeiden vastuullisuusohjauksen pariin ja olenkin nyt useamman vuoden ohjannut erityisesti hankkeiden vähähiilisyyttä.
Granlund-konsernissa perustettiin vuonna 2019 Nuorten johtoryhmä, johon minut valittiin 2024. Nuorten johtoryhmään valitaan kaksivuotiselle toimikaudelle hakijoiden joukosta 10 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä. Jäseniksi voivat hakea kaikki, jotka täyttävät hakuehdot: alle 40-vuotias Granlundin työntekijä, joka on kiinnostunut ja valmis sitoutumaan yhtiön kehitystyöhön. Toimikauden alkaessa valitaan myös uusi puheenjohtaja, ja tämän kunnian sain viime toimikauden alkaessa. Olen juuri vaihtanut työnantajaa toisaalle, mutta arvostan suuresti Granlundin Nuorten Joryn kokemustani.
“Useimmat kokemukseni niin positiiviset kuin negatiiviset ovat liittyneet ihmisjohtamiseen ja inhimilliseen johtajuuteen. ”
Mitä olet oppinut johtajuudesta Granlundin Nuorten Joryn puheenjohtajana, ja mitkä ovat parhaita oivalluksiasi?
Tärkeimmät opit ja oivallukset ovat liittyneet mm. siihen, että johtaja ei aja omia asioita vaan nimenomaisesti toimii puheenjohtajana. Tärkeintä on kuulla mahdollisimman laajasti kaikkien osallisten näkökulmia ja ajatuksia ja ohjata keskustelua niin, että saadaan yhteinen ja tietyllä tavalla kaikkien hyväksymä konsensus, jota viedään eteenpäin. Puheenjohtajana en edusta omia kasvojani, vaan tässä tapauksessa nimenomaan Nuorten Jorya.
Millainen johtaja haluaisit olla tulevaisuudessa?
Haluaisin pitää kiinni siitä ajatuksesta, että johtaja ei aja omaa etua, vaan toimii johtamansa asian tai ihmisten edustajana sekä toimintaa eteenpäin vievänä voimana. Haluan pitää kiinni itselleni tärkeistä ominaisuuksista, kuten empaattisuudesta, ja haluan olla aina läsnä hetkessä. Haluan toimia vahvasti ihmisjohtajana, en vain asiajohtajana.
Haluan olla helposti lähestyttävä ja luotettava, ja haluan, että johdettavani voivat toimia kanssani omana itsenään. Koen, että johtajan tehtävänä on osaltaan asettaa raamit ja luoda polku, jolla edetään, mutta haluan myös, että johdettavani luottavat siihen, että asiat etenevät ja he voivat keskittyä omaan hommaan.
Mikä tai kuka auttaa tai on auttanut sinua onnistumaan oman johtajuutesi kehittymisessä?
Uskon, että oman johtajuuteni kehittymiseen vaikuttavat useat erilaiset pienet ja suuret hetket ja elämän mittaiset opit, joita kerätään niin työelämässä kuin työelämän ulkopuolella. Koen, että kanssakäymiset erilaisten ihmisten ja laajojen sidosryhmien kanssa kasvattavat ja opettavat ja näistä kohtaamisista voi jalostaa oppeja myös johtajuuteen.
Toisaalta oman johtajuuteni kehittymisessä ovat vaikuttaneet myös epäonnistuneet johtamiskokemukset niin itseni kuin kokemani johtajuuden osalta. Olen kokenut itse epäonnistumista, kun olen kokenut, etten ole pystynyt olemaan riittävästi läsnä, ja kun on tuntunut, etteivät asiat ole pysyneet enää hanskassa. Tämä on saattanut luoda epäselvyyden ja epävarmuuden tunnetta johdettavieni parissa; tätä tunnetta haluaisin välttää viimeiseen asti.
Mitä sinua itseäsi on johdettu työurasi aikana? Mitä haluat viedä eteenpäin, mitä et halua viedä eteenpäin?
Johtamistapoja on hyvin erilaisia riippuen ympäristöstä, missä johdetaan, ja mitä johdetaan – johdetaanko jonkin tehtävän maaliin saattamista vai onko kyseessä enemmän henkilöstöjohtaminen esihenkilöiden toimesta. Koen, että useimmat kokemukseni niin positiiviset kuin negatiiviset ovat liittyneet ihmisjohtamiseen ja inhimilliseen johtajuuteen. Tunnetaidot ja taito kohdata erilaisia tarpeita omaavia johdettavia luovat perustukset hyvälle johtajuudelle. Valitettavan usein olen omallakin työuralla kohdannut johtamista, jossa nämä taidot ovat olleet puutteellisia. Erityisesti tunnetaitoja sekä kykyä kohdata ihmisen ihmisenä haluan edistää ja viedä eteenpäin.
Mitä mieltä olet suomalaisen kiinteistötoimialan johtamiskäytännöistä ja kehitystarpeista?
Koen, että merkittävimmät kehitystarpeet liittyvät nimenomaan tunnetaitojen ja ihmisjohtajuuden taitojen edistämiseen johtamiskäytännöissä. Tunnetaidot sekä kyky kohdata ihmisiä ovat elämän mittaisia oppeja, joita ei johtamisvalmennuksilla voida suoraan opettaa. Koen, että meriittipohjaisista ylennyksistä tulisi tilannekohtaisesti luopua, jolloin johtajiksi ei nousisi eniten palvelusvuosia omanneita johtajuutta vierastavia henkilöitä, vaan tilaa annettaisiin taustasta ja kokemusvuosista riippumattomasti taitaville ihmisjohtajille.